Nelimarkka sukua

Nelimarkka – Jukantupa 4 2 isonjaon aikaisen isännän kuoltua jo nelikymppisenä jatkoi tilan pitoa lapsista 24.12.1739 syntynyt Kustaa Antinpoika Nelimarkka. Tilan nimeksi myöhemmin annettiin Jukantupa, mikä nimi sitten myöhempinä aikoina tuli osalle jälkipolvea sukunimeksikin. Tässä artikkelissa tarkoitan tätä ns. vanhaa Jukantupaa sillä tilan nimikin siirtyi myöhemmissä jaoissa tälle sukunimeksikin otetulle Jukantuvalle. Myös nimi Mikkola esiintyy näissä yhteyksissä – voinee tarkoittaa ns. Pirkkalan paikkaa. Timo Nelimarkka kerran muisteli , että Matti Pirkkalaa on sanottu myös Mikkola nimellä. Mikkola nimi esiintyy myös Nelimarkkaan vävyksi Pedersören Kållbystä tulleen Matti Matinpojan (s.1570) taustoissa. Tämä vävy avioitui Pekka (Pietari) Laurinpoika Nelimarkan 1578 syntyneen tyttären kanssa.

Kustaa Antinpojan tyttärestä 14.03.1775 syntyneestä Mariasta saadaan sitten seuraava ”isäntä”. Hän solmi avioliiton Antti Antinpoika(s.2.4.1763) Puumalan kanssa jolloin Antti otti sukunimekseen Nelimarkka. Heille syntyi ensimmäinen lapsi 23.5.1791 Liisa. Maria oli tuolloin vasta 16 vuotias. Liisan kaksosveli kuoli synnytykseen. Antin kuoltua 29.12.1792 syntyi vielä Antti 11.3.1793 joka kuoli kumminkin n. vuoden vanhana. Näin vaikuttavaksi henkilöksi jäi Liisa Antintytär Nelimarkka . Hän solmi avioliiton 13.10.1809 Kustaa Kustaanpoika Sänkiahon kanssa, kun vävyksi tultiin otettiin emännän, Liisa Nelimarkan sukunimi omaksi. Kustaalle ja Liisalle siunaantu 12 lasta joista vain kaksi poikaa jäi jatkamaan sukua ja pitämään tila kukoistavana. 10.5.1820 syntyi Erkki ja 10.9.1822 syntyi Juho, ollen myöhemmin Nelimarkka-Jukantuvan yhtiömiehiä ja taloa myöhemmin jaettaessa jäi Jukantupa, Erkin osuuden tilannimeksi ja voitanne katsoa tästä Jukantuvan sukuhaaran Nelimarkan suvussa alkaneen. Vastaavasti Juhon osuus sai nimekseen Vierre.

Erkki avioitui 28.10.1844 Maria Juhantytär Laukkolan kanssa ja tästä avioliitosta syntyneistä kuudesta lapsesta vain kolme jäi jatkamaan sukua. Ensimmäinen 26.3.1842 syntynyt Liisa avioitui Kaartusen Isoontaloon 29.4.1860 Antti Matinpoika Isotalon kanssa. He jäivät vaikuttamaan Kaartuselle. Toinen lapsista 19.12.1844 syntynyt Maija Greta avioitui edellisen Isotalon veljen Heikin kanssa 29.10.1862. Näiden veljesten isä oli Kaartunen, myöhemmin Isotalo Matti Aabrahaminpoika. Matin äiti oli Nelimarkka – Matintuvalta miniäksi Kaartuseen tullut Maria Juhantytär. Marian äiti taasen oli Helena (myös Leena) Taavetintytär Nelimarkka. Heikki Matinpoika (s. 21.1.1843) Isotalo, myöhemmin Nelimarkka, sillä hänkin otti sukunimekseen vaimonsa sukunimen Nelimarkka. Oikea nimi se Heikille olikin sillä hän oli vanhempiensa kautta myös Nelimarkkalainen kuten edellä Antin kohdalla totesin. Heikki sai Pekkolassa lempinimen ”JukanHeikki” hän oli kovasti arvostettu isäntä, joksi hän kirjautui Pekkolassa ja hoiti kasvattavasti ”leiviskäänsä”.

Alajärven Kirkkoherra Jonatan Johansson päiväkirjoissaan mainitsee käynneistään Heikki Nelimarkan luona Pekkolassa. Merkillepantava isäntä hän on ollut – sellaista ei ole oikeastaan esitettävissä myöhemmistä. Esimerkkinä, kun hän hyvänä lahnan kutuaikana suolautti palvelijoillaan yli oman tarpeen, vaikka rengit ja piiat napisivatkin, oli hänellä sitten antaa varastoistaan kun myöhempi pula-aika kohtasi. Hän oli myös ahne työlle ja kaikki piti olla järjestyksessä. Hän vaati toisilta, mutta nousi itse kesä aamuisin ylös jo kolmelta meni pelloille töihin. Tuli sitten kuudelta herättelemään palvelijat ja rengit askareille. Kuvaavaa oli myös se, ettei hän luopunut talostaan myöhemmälle vävylleen Kalle (Karl Wilhelm) Nelimarkalle joka tuli taloon vävyksi Nelimarkka – Matintuvalta. Naituaan ”JukanHeikin” vanhimman tyttären, 25.8.1863 syntyneen Johannan (myös Hanna ja Anna esiintyvät). Koska ”JukanHeikki” tunsi itsensä elinvoimaiseksi osti hän ns. ”käkkärämännyn” alueen 1/32 manttaalia perintötalosta Matti Antinpoika Nelimarkalta. Tätä uutta tilaa asetti ”JukanHeikki” vävynsä asumaan nuorikkonsa kanssa jatkaen itse perustalon asumista kunnes luovutti sen lapsenlapsilleen, Erkki Kallenpoika Nelimarkka, myöhemmin Jukantupa ja Alma Kallentytär Nelimarkka, myöhemmin Matila, ennen kuolemaansa. Toinen ”JukanHeikki”; n ja Maija Gretan lapsista oli 20.11.1865 syntynyt Anna Maria. Hän avioitui Erkki Rantalan kanssa Paavolan Alapihaan ja heistä alkaa ns. Rantalan sukuhaara Nelimarkka suvussa.

Kolmas Erkin lapsista oli 6.3.1846 syntynyt Susanna. Hän avioitui aikuistuttuaan Kustaa Heikinpoika (s.10.12.1844) Nelimarkka ”Kustavintupa”:n kanssa 18.10.1868 näin muodostui ” Kustavintuvan” haara , jota Timo Nelimarkka tänään mm edustaa. Timolla on hallussaan mielenkiintoisia löytöjä Ruotsin – sekä Venäjänvallan ajoilta jotka hän on saanut esiin miinaharavallaan Pekkolassa. Osa löydöistä on kovastikin uteliaisuutta herättäviä, sillä esm. eräs solki on niin harvinainen, että vain toinen samanlainen kappale on löydetty Vöyriltä. Kustaa Heikinpojan sisko Ulrika vastaavasti avioitui Erkin veljen Juhon kanssa 3.12.1851. Tuohon aikaan niin tärkeä maaomaisuus säilyi suvussa.

Juhon ja Ulriikan avioliitosta jäi melkeinpä kaikki syntyneet lapset eloon ja elinvoimaisina jatkamaan sukua. 19.7.1855 syntynyt Jaakko (myöhemmin ns. Jukantuvan vanha Jaakko) avioitui aikuistuttuaan Lappajärveläisen Liisa Ollin kanssa. Lapsista 9.9.1882 syntynyt Juho Kustaa ja siskonsa 19.5.1877 Hilda Emilia olivat Amerikassa jonne Hilda Emilia jäikin, mutta Juho Kustaa teki useamman ”reissun” tienaten talorahoja onnistuneesti. Juho Kustaa kantoi lempinimeä ”Kusti”. Hän kotiutui Pekkolaan saaden ”Jukantuvan vanhalta Jaakolta” perustalon (Vierre) ja osti maata muilta Nelimarkkalaisilta lisää mm ns. ”seksmannin Matilta”. Tätä kokonaisuutta voisi nimetä Kustin haaraksi ”Toistentupa ” joksi Pekkolassa heitä nimettiin. 16.10.1884 syntynyt Jaakko Jaakonpoika sai haltuunsa Nelimarkka-Jukantuvan Tuhtolahden, Kuninkaanjoen varresta Kortekylästä. Nimeksi voidaan antaa tälle Tuhtolahden haara Nelimarkka suvussa.

Maria solmi toisen avioliiton 26.12.1793 Evijärveltä Pekkolaan vävyksi tulleen Juho Tuomaanpoika (s.15.1.1762) Kammerbacka; n kanssa. Juhan isä oli aikoinaan mennyt Pekkolasta Evijärvelle vävyksi ja nyt vaihdettiin roolia. Juho sai Pekkolassa lempinimen ”InanÄijä” kovaluonteisuutensa ansiosta. Muistetaan kuinka hän oli osallisena Kuopion-maantiellä, kun Venäläinen sotilas ammuttiin hevosenselkään Hirsikankaalla. ”Minä kyllä tärräytän” kerrotaan hänen sanoneen ennen ampumista. Juho liittyi näin Nelimarkka – Jukantuvan kolmanneksi yhtiömieheksi ottaen käyttöön vaimonsa sukunimen Nelimarkka. Maria ja ”InanÄijä” sai yhteensä 14 lasta joista vain kolme sai jäädä jatkamaan sukua. 15.8.1809 syntyi Maria joka naitiin Kurejoelle Erkki Anttisaaren emännäksi 18.12.1828. Näin syntynyttä haara voisimme nimittää Anttisaaren haaraksi (Anttisaari, Juuttlaukkonen, Juuti jne) ja tästä avioliitosta syntynyt tytär Maria tuli myöhemmin miniäksi Nelimarkka – Matintuvalla Jaakko Nelimarkan vaimoksi 22.1.1860.

Ainut poika oli 2.2.1817 syntynyt Juho, josta sitten aikanaan tuli yhtiömies Nelimarkka – Jukantupaan ja seksmanni, avioitui 18.12.1834 Saara Juhantytär s.15.6.1814 Nelimarkka kanssa jonka äiti oli Helena (myös Leena)Taavetintytär Nelimarkka. Tästä avoliitosta syntyneistä lapsista vain kaksi tytärtä jäi jatkamaan sukua. 7.4.1839 syntynyt Maria joka avioitui aikustuttuaan Antti Erkinpoika Lund, myöhemmin Nelimarkka kanssa 5.6.1859 ei lapsia. Toinen puoliso oli Abraham Juhanpoika Tallbacka eikä heiltäkään jäänyt suvun jatkajia eloon. Kolmannen kerran Maria avioitui Kaartusen Abrahamin tyttären(äiti Maria Juhantytär Nelimarkka) pojan Matin kanssa, joka myös otti sukunimekseen Nelimarkka hänestä tuli mies josta suku jatkuu kolmen lapsen kautta. Matti sai Pekkolassa lempinimen ”seksmanninMatti” appi-isänsä mukaan Kun ”seksmanninMatin” vaimo Maria kuoli solmi hän uuden avioliiton talon noin 25 vuotta nuoremman palvelijan kanssa. ”SeksmanninMatti”myi osuutensa Nelimarkka – Jukantupaan edelläkerrotulla tavalla ja osti ”Helkantupa”:na tunnetun talon johon nuorikkonsa vei. Toinen eloonjääneistä Juho Juhonpojan ja Saara Juhantyttären lapsista oli oli 23.9.1842 syntynyt Leena joka avioitui aikanaan Juho Kustaa, Juhonpoika Tallbackan kanssa.

Juho Juhonpojan vaimon Saaran kuoltua, solmi hän uuden avioliiton Kaisa Jaakontytär Karvosen kanssa 7.11.1859. Tästä avioliitosta syntyi vain yksi poika Juho Erkki. Hän muutti Amerikkaan josta toissa kesänä kävi hänen poikansa tytär Pekkolassa.

Nuorin ”InanÄijä”n ja Maria ”isännän” lapsista oli 12.9.1819 syntynyt Susanna, joka aikuistuttuaan solmi avioliiton Tallbackan Erkki Jaakonpojan kanssa 11.4.1839. Tästä avioliitosta syntyi10 lasta joista vain kaksi kuoli pienenä. Nelimarkka suku jatkuu heidän kauttaan Tallbackassa, Niemitalossa, Saukossa, Sänkiahossa, Saukko-Hallstenissä, Viitaniemessä jne.

Toisena Juho Kustaanpojan ja Ulrika Heikintyttären Nelimarkka – Jukantuvan maaomaisuuden käyttäjistä on nostettava esiin 16.4.1861 syntynyt poika Kustaa. Hän solmi aikustuttuaan toisen avioliiton Hilda Maija Heikintytär Vistin kanssa. Heistä tuli isäntä Levijoen Linnunpuron kylään Porraskangas nimiselle tilalle. Tänään tämä tila tunnetaan elinvoimaisena Rentolan talona. Rentola muodostaa näin oman sukuhaaran Nelimarkka suvussa. Pyysaaren tila muodostettiin ”Kustavin tuvan” osuudesta aikana, jolloin torpparilaki antoi omat hyötynsä. Samoin pitää ottaa esiin Johanna Juhontytär joka aikuistuttuaan avioitui Juho Kustaa Matinpoika Nelimarkan, myöhemmin Pirkkala – kanssa. Liittäen perintönään ns. ”Matti Pirkkalaan” osuutensa. Tämä Juho Kustaa oli jäänyt orvoksi 8 vuotiaana ja kasvatettiin ”Ylitalossa” (Salo) aikuiseksi.

Kokoan parasta aikaa sukukirjaamme NELIMARKKA sukua, josta sitten löydät tarkemmin sukujuuret Nelimarkkalaisille. Sukukirjamme valmistuu Nelimarkka saunasäätiön huvilalla Pekkolassa 9.7.2005 pidettävän sukujuhlamme ohjelmanumerona.