Aihearkisto: Yleinen

MIETINTÖJÄ 10.12.2017

ALAJÄRVENJOKI – KURRENJOKI – KUREJOKI
Vahoissa karttamerkinnöissä Alajärvestä Lappajärveen virtaavaa jokea on nimetty otsikon mukaisesti. Minua on mietityttänyt varsinkin se, mikä osuus Klaus Kurjella on joen nimeen? Alajärven nimi joen nimenä on tietystikin luonnollinen, mutta vaihtuiko joen nimi sen asian edessä, että Alajärvi ei enää ollutkaan vesistön alapuolella vaan sen yläpuolella Kuninkaanjoen laskupaikkana ja Ähtävän vesistön alku?
Kuinka nyt vain, mutta Kurejoki on kumminkin Alajärven asuttamisessa ratkaisevan merkitsevässä asemassa. Tarinan mukaan 1515 kevättalvella tulee, Pedersören Katternönylästä, Pietari Johanpoika hevosallaan, jonka reen perässä yksi lehmä ja reessä vaimo, veli ja isänsä, Lappajärven yli kohti Kurejokea, jota nousten törmäävät ensimmäiseen koskeen, jonka niskalle rakentavat kiinteän asumuksensa. Voudintileissä tämä paikka saa 1548 nimen Sissala. Pietari Johanpojan veli rakentaa aikanaan Hörin talon. Tuohon aikaan Kurejoen varsi ja koko Alajärvikin on koskematonta erämaata, jossa ilmeisestikään ei muita kuin lappalaisia ollut asunut. Erämaata hyödynnettiin kuitenkin metsästykseen ja kalastukseen eri heimojen toimesta.
Sissalan nautintaa jaetaan sitten, että siitä erotetaan 1558 Lauri Pietarinpojalle Sikkilä. Sikkilän kartanotontti tuli yläjuoksulle, kuten tänä päivänäkin on asian laita. 1607 Sissalan nautinnasta erotetaan Antti Pietarinpojalle Sihtala. Koska Sihtalan talo rakennetaan Sissalan kartanotontille ei vouti tätä hyväksynyt, vaan pakottaa sen 1608 joen itäpuolelle. Tänään paikka tunnetaan nyt Anttila nimellä. Kantatilan Sissalan nautinta jää Pietarin Olavi Pietarinpojalle, jonka tytär avioituu Pietari Laurinpojan kanssa. Sissalan kantatilasta lohkaistaan tyttärelle ja kotivävylle 1509 Neljemark niminen nautinta, jonka kartanotontti tulee Pekkolaniemen eteläkärkeen. Samoihin aikoihin Lauri Pietarinpoika kuolee ja hänen leskensä avioituu Pynttärin Simon isännän vanhimman pojan Jaakon kanssa.
Sikkilästä tulee hyvinvoiva talo Jaakko Simonpojan tartuttua ohjaksiin kotivävynä. Neljemark nimi muotoutuu kansansuussa Nelimarkka muotoon. Paljon on kiistelty siitä mistä tuo Neljemark nimi juontuu? Minun mielestäni siinä oo mitään kielipohjaista vaan yksinkertaisesti se oli neljäs nautinta, joka erotettiin Sissalan nautinnasta.
Kuinka Skrabb sitten perustettiin? Tarinan mukaan 1517 tulee vesiteittä pitkin Olavi Pietarinpoika seurueensa kanssa Sissalaan, josta ilmeisestikin Pietari Johanpoika kuljettaan Olavin seurueineen Tallbacanniemelle sopivana valtauspaikkana Olavi Pietarinpojalle. Hänen tilansa merkitäänkin voudintileihin 1549 nimellä Skrabb.
Paljon on vielä Kurejoen vaikutuksesta selvitettävää, joskin Edvin Lahtisen muistiinpanot on tallessa, joiden johdattamana on päätetty ryhtyä työskentelemään. Palataan, kun tuloksia alkaa tulla. Kommentit pentti.jukantupa@gmail.com, Kurejoki kuva; TV H P3 50 Kurejoki 1862_retuse 5.5 jukka.  penttiuntamo

NELIMARKKA sukuseura Ry UUTISIA 20.11.2017

Antti Onninpoika Laukkonen

NELIMARKKA sukuseura Ry sääntömääräinen vuosikokous pidettiin12.10-17 ABC ravintolan kabinetissa Alajärvellä ja teki päätöksiä valiten; Puheenjohtajakseen ainakin seuraavan kolmen vuoden jaksolle Antti Onninpoika Laukkosen. Antiltahan tämän homman hoito onnistuu, mutta eläkeikä tästäkin tehtävästä pitää olla mahdollista? Nuoretpolvet pitäkää tämä mielessänne. Hallituksen kokoonpanoksi tuli; Uusina, Matti Salo ja Esa Matintupa. Anne Kantola, Leena Paavola, Antti Laukkonen, Jukka Ketonen, Jukka-Pekka Matintupa ja Pentti Jukantupa jatkavat entisinä hallituksen jäseninä tehtävissään.

17.8-17 uusi hallitus kooontui järjestäytymiskokoukseensa Torstai-lehden henkilökunnan tiloissa kello 18.00 alkaen. Kokous päätti valita sihteeriksi Helvi Laukkosen ja varapuheenjohtajakseen Matti Salon. Tulevaa toimintaa linjailtaessa Pentti Jukantupa toi terveiset Alajärven Seurakunnalta, joka järjestää 5.8.2017 edesmenneen Kappalaisen Jacob Cuhlberg muistojumalanpalveluksen. Kokous päätti ottaa tilaisuudesta vaarin ja järjestää William Ross jälkipolvelle ohjelmallisen ruokailun Kirkonmenojen jälkeen. Jacob Cuhlberg on tämän William Ross jälkipolvea ja Erkki Jacobinpojan tytär tulee aikanaan Nelimarkkaan miniäksi ollen tykätty miniä, jota kiittäminen monen nykypäivään tuovan uudistuksen äitinä. Vaasaan 1600 luvun puolivälissä kotiutuneen William Ross perheineen joutui pakenemaan Skotlannin kuninkaan Jaakko Stuartin aiana Ruotsiin. Tämän aatelissuvun jälkipolvea on paljon Alajärvellä, pohjanmaalla ja varsinkin rannikolla Porvoosta – Ouluun. Nelimarkka sukuseura kutsuu kaikkia Ross Glaanin jäseniä ohjelmalliseen iltapäivään 5.8.2018 alkaen kello 13,00

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 12.10.2017

Kokouskutsu

NELIMARKKA sukuseuran sääntöjen mukaan jokainen syntyperäinen on automaattisesti sukuseuran jäsen ja heidän puolisonssa. Ei siis ole estettä ettetkö tulisi vuosikokoukseen! Tärkeä kolmen vuoden välein pidettävä kokous valitsee mm. hallituksen ja puheenjohtajan. Nyky hallitus tarjoo kokousvälle ”pulla kahvit” kokouksen alussa. Tuu sinäkin!

JUURENI ALAJÄRVEN RANNALLA

SAIMME LISÄPAINOKSEN AINUTLAATUISESTA KIRJA UUTUUDESTA SUKUSI JUURISTA ALAJÄRVELLÄ
Kirja kertoo neljän perussuvun (Sissala-Sikkilä-Sihtala-Nelimarkka, Skrabb, Kyröläinen ja Pynttäri) Alajärveen rantautuvasta maaomaisuudesta. Alajärven ranta-asutuksesta ja asukkaista 1500-luvulta 1900-luvulle. Alajärvi-Seuran Juuret ryhmä; Heikki Rantatupa, Heikki Koskela, Osmo Kyrönlahti ja Pentti Jukantupa toimittama kirjauutuus myytiin ensimmäiset tilatut kirjat 100 kpl heti loppuun. Nyt on uusi painos saatavissa. Kirja kertoo, kuinka ensimmäiset asukkaat rantautuivat Alajärvelle. Myyntitempaus S-Market Alajärven käytävällä 1.9.2017 kello 9.00 – 18.00. Mukana myös NELIMARKKA sukuseuran julkaisemat kirjat. Penttiuntamolla tietokone mukana. Kirjaa saatavilla myös: Kanavan Kevarista Kai Rantalalta, Paavolassa Okakolorin myymälässä Tapani Tallbakalta ja Pentti Jukantuvalta puh 040 570 4700 tai sähköpostitilauksena pentti.jukantupa@gmail.com, jolloin kirja toimitetaan postitse. Tervetuloa kaupoille, käteisellä tai pankkisiirrolla.

”TUOMIEN KUKKIESSA” näytelmä, käsikirjoitus Eero Ojajärvi

Nuhteita piti jaella milloin mihinkin suuntaan kurittomille seurakuntalaisille

Näytelmä ”Tuomien kukkiessa”. Kertoo tästä; 1640 luvulla oli Nelimarkan nautintaan kuuluvalla Pirkkalanlahdella erimielisyys siitä, saako naapuri Pynttärin isäntä kalastaa vappaasti Pirkkalanlahdella. Erimielisyys jatkui kunnes silloinen Nelimarkan isäntä Matti Matinpoika Nelimarkka myy nautinnastaan ”vähäpätöisen” maa-alan Pynttärin isännälle Pietari Siimoninpojalle lästistä hyvää hautatervaa. Tuo alue merkittiin voudintileihin Pedersören käräjillä 14.12.1644 nimellä Lill Pynttäri. Kyseessä on nykyinen Alajärven keskusta ”Paavola”. Katso Pekka Viitaniemen sukutapaamisessa videoima näytelmä, joka kertoo tapahtuneesta tästä linkistä; https://www.youtube.com/watch?v=VaSiZCdWv8w

NELIMARKKA SUKUPUU 8 polvea 12.6.2017 Osa 2/2

Jatkoa edelliseen

Perhe 156

VI Maria Juhontytär Nyyssölä o.s. Antila,, s. 10.6.1721 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala-Anttila, k. 7.12.1792 Lappajärvi, Nyyssölä.

Puoliso: 15.1.1745 Lappajärvi Jaakko Tapaninpoika Nyyssölä, perheestä 110, 111, talollinen, s. 4.3.1726 Lappajärvi, Lilltarvonen, k. 28.8.1799 Lappajärvi.

Vanhemmat: Tephan ”Tapani” Juhonpoika Nyyssölä e. Anttila, s. 6.12.1703 Alajärvi, Kurejoki, Sihtala-Anttila, k. 13.2.1760 Lappajärvi, Nyyssölä ja Marketta Jaakontytär Nyyssölä o.s. Tarvonen, s. 23.4.1703 Lappajärvi, k. 14.11.1771 Lappajärvi, Nyyssölä. Lue loppuun

TUOMIEN KUKKIESSA……

 

Eero Ojajärvi on taas kirjoittanut näytelmän, jossa käsitellään 1600 luvun puoltaväliä Alajärven Nelimarkassa. Ennen näytelmän syntyä on tapahtunut seuraavaa. Elettiin niin sanottua nautinta aikaa Ruotsin kuninkaan alaisuudessa, joka tarkoitti sitä, että maaomaisuus oli Kruunun ja kartanotontin koskemattomuudella oli kuninkaan suojelu. Kartanotontin ympäristössä oli suvereenisessa nautinnassa kalastuksen mahdollistavat kalavedet ja riistan metsästykseen tarvittavaa metsää. Yleensä tapahtuma meni siten, että Kuinkaan edustajan ja nautinnan haluaja tapasivat ja sopivat millaisen alueen hakija halusi ja paljonko hän on valmis maksamaan veroa Kruunulle. Rohkea mies sai ison nautinnan ja vaatimattomampi mies sai pienen alueen nautintaansa.

Nelimarkan nautinnan rajat olivat vanhaa perua kantatalosta Sissalasta 1548, josta oli lohkaistu 1558 Sikkilä, jonka kartanotontti on nykyisellä paikallaan yläjuoksulla joe itäpuolella.1607-8 Sihtala, jonka kartanotontti tuli joen itäpuolelle. Neljäntenä nautintana Neljemark 1609, jonka kartanotontti tuli Pekkolanniemelle sen eteläpäähän. Tämä tarkoittaa, että Pirkkalan lahti oli täysin Nelimarkan nautinnansisällä. Herrasväki rupesi tykkäämään kymmenysten maksuna isosta, liki lapion pesä kokoisesta lahnasta. Tuo lahna suolattuna oli arvokkaampi kuin oravan nahka. Keväisin tämä iso kokoinen lahna nousi Lappajärvestä kutemaan mainittuun Pirkkalan lahteen sankoin joukoin. Vanha kansa kertoo ”sitä oli kuin pärekattona matalan lahden pohjassa”. Tästä seurasi tietysti kateutta, kun suvereeni oikeus oli Nelimarkan talolla noihin lahnoihin. Kurejoen etelä puoleisella Pynttärin tilalla hallinnoiva Pietari Siimoninpoika kävi toistuvasti salaa kalastamassa Pirkkalan lahdella ja oli toistuvasti Nelimarkan isännän Matti Matinpojan haastamana käräjillä. Aina sama syyte ja aina sama tuomio, kunnes käräjät päätti, että Pietari Siimoninpoika saa kalastaa ”tuomilahnan” kudun päätyttyä kolme viikkoa Pirkkalan lahdella. Pietari Siimoninpoika tekee silloin Matti Matinpojalle ehdotuksen ”myy minulle pala nautinnastasi, että saan laillisen oikeuden Pirkkalan lahdella ja Kaartusjärvellä kalastukseen. Todellisuudessakin syntyi kauppa, jossa Matti Matinpoika myy nautinnastaan Kurejoki suusta Kaupin niemen eteläiseen poukamaan ja alajuoksulle aina Granforssin koskeen saakka alueen, joka rekisteröidään Lill-Pynttäriksi. Tuo samainen alue on itseasiassa Alajärven kaupungin nykyinen keskusta eli Paavola. Kauppahinta maksettiin tervalla, jota oli yksi lästi eli noin 12 tynnyriä. Tämä kauppa tekee Nelimarkasta varakkaan talon. Näytelmä myötäilee näitä tapahtumia. Keväällä ja kesällä 2017 on koettavissa ja nautittavissa tämän näytelmän anti, josta ajankohtaisena sitten kerrotaan!

penttiuntamo

PIRKKALANLAHTI

Pedersöre_V1655T_s40_Pynttäri-Nelimarkka-kauppa (1)

NELIMARKAN SYNTY; Tarinan mukaan huhtikuussa 1515 Pietari Johanpoika (myöhemmin Jussinpoika) tuli Pedersören Katternön kylästä Lappajärven yli isänsä, veljensä ja vaimonsa kanssa, mukanaan lehmä ja hevonen, Alajärvenjoen ensimmäiselle koskelle johon asettuivat asumaan. Voudintilien nokkaveroluettelossa 1548 heidät rekisteröitiin Sissalan nautinnan haltijana ja kartanotontti oli kosken niskassa. Sissalan nautinta ulottui Alajärveen joen suusta isonsaaren kiertäen Viinamäen alangon kautta Kaartusjärven kiertäen kohti Isoaniemeä. Tuosta nautinnasta erotettiin 1558 Sikkilän nautinta. Kartanotontin ollessa nykyisellä paikallaan Sissalan yläpuolella. Seuraava nautinta syntyi 1607 kun siitä erotettiin Sihtalan nautinta. Kartanotonttina käytettiin Sissalan kartanotonttia, jota vouti ei kuitenkaan hyväksynyt vaan uusi kartanotontti erotettiin joen pohjoispuolelle 1608. Neljäntenä nautintana Sissalasta erotettiin 1609 Neljemark, jonka kartanotonti tuli Pekkolanniemen etäläpäähän. Nautinnan sisään jäi mm. Pirkkalanlahti, josta muodostui varsinainen ”aarreaitta” siihen keväisin kutemaan nousevan tuomilahnan ansiosta. Herrasväki ihastui tuohon isokokoiseen suolattuun lahnaan, jolla mm. voitiin maksaa verot. Tästä seurasi kalastus riidat naapurin kanssa, joka riita ratkesi 1644 kun Nelimarkan silloinen isäntä Matti Matinpoika myy ”vähäpätöisen” maapalasen, joka alkaa nykyisen Kurejoen suusta Kaupinniemen eteläisen lahden pohjaan ja sieltä kohti Granfossin koskea. Nautinnan ostajana oli Pynttärin isäntä Pietari Simoninpoika. Kauppahinta oli lästi hyvää hautatervaa katso( Matti Lundin) Pedersören käräjäpöytäkirja ote 14.12.1664. Tuolle nautinnalle annettiin voudintileissä nimeksi Lill-Pynttäri. Eli kyseessä on Paavola – nykyinen Alajärven keskusta.

 

Alajärvellä 29.3.2017 Pentti Jukantupa